Rekola sijaitsee pääradan varrella, Havukosken pohjoispuolella. Alue rajautuu idässä Keravanjokeen ja lännessä kaupunginosaa rajaa päärata, jota sivuaa Rekolanoja. Keravanjokilaakson ja Rekolanojan laakson välissä kohoaa rikkonainen kalliomoreeniselänne hietapeitteineen.
Rekolan alue koki varsinaisen mullistuksen, kun aluetta lännessä sivuavalle valtakunnanradalle avattiin vuonna 1902 seisake silloisen Räckhalsin kartanon kohdalle. Esikaupunkiasutus levisi nopeasti Rekolaan. Vanhaan ruotsinkieliseen maaseutukylään muutti suomenkielisiä, lähinnä Helsingissä työssäkäyviä. Kiivasta kasvunaikaa olivat etenkin 1920- ja 1930-luvut, jolloin Rekola nousi Tikkurilan ohella nykyisen Itä-Vantaan suurimmaksi keskukseksi. Erityisen voimakasta väestön lisäys oli 1950-luvulla, jonka jälkeen kasvu on hidastunut.
Nykyisin rakennettu alue kattaa lähes koko Rekolan kaupunginosan. Alue on ilmeeltään varsin viehättävä. Selännettä leimaa edelleen metsäisyys ja vanhoilla peltoalueilla puutarhamaisuus. Alueella risteilevät kapeat hiekkatiet, joita reunustavat usein pensas- tai kuusiaidat ja puukujanteet. Päätiet ovat kestopäällystettyjä, mutta kulkevat edelleen vanhoilla paikoillaan. Viehättäviä yksityiskohtia Rekolan asuinalueen keskellä ovat muutamat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Huomiota herättävät Pihkalan tilan nykyisin toimistona toimiva päärakennus 1920-luvun lopulta sekä Rekolan vanhimpiin taloihin kuuluva Sariolan talo vuodelta 1908 ja Rekolan talo vuodelta 1917.
Rekolan asunnoista puolet on valmistunut ennen 1970-lukua ja puolet sen jälkeen. Aiemmin valmistuneet asunnot olivat tavan mukaan omistusasuntoja pientaloalueilla. 1990-luvulla asuntokanta monipuolistui, kun alueelle rakennettiin myös kerrostaloja sekä vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Tämä ei kuitenkaan ole kovin paljoa horjuttanut alueen asuntorakennetta, sillä edelleen tyypillisintä on pientalon omistaminen. Reilun kymmenen vuoden aikana valmistuneet asunnot ovat olleet edeltäjiään tilavampia ja asuntojen keskikoko onkin selkeästi kasvanut.
Rekolan väkiluku pysytteli pitkään alle 2 000 asukkaassa. Kuitenkin 1990-luvun lopulla alue sai uusia asukkaita etenkin muista vantaalaisista ja väkiluku on sittemmin kohonnut yli 2 600:aan. Muuttoliikkeen ansiosta ikärakennekin on muuttunut nuoremmaksi. Rekola on etenkin naimisissa olevien, ja usein myös lapsia omaavien, pariskuntien suosiossa.
Tulotaso alueella on korkeampi ja työttömyysaste pienempi kuin Korso-Koivukylän palvelualueella keskimäärin. Rekolassa oli vuonna 2001 yhteensä 383 työpaikkaa, joista kolme neljäsosaa oli palvelualalla. Työpaikkojen määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia pitkiin aikoihin. Merkittävin teollisuusyritys on yli 50 henkeä työllistävä Muuntolaite Oy. Lisäksi kaupunginosassa on suuri joukko pieniä verstaita asutuksen lomassa. Pieniä lapsia varten alueella on päiväkoti ja hieman varttuneemmille Rekolan alakoulu. Koivukylän suuri yläkoulu sijaitsee Rekolan kaupunginosan puolella. Alueella sijaitsee myös Vantaan turvakoti.
Rekolan muut palvelut ovat keskittyneet lähelle alueen pääteiden risteystä. Täälläkin on säilynyt vanhan esikaupungin tunnelma. Korkean mäen reunustalla on komea harmaa työväentalo, jossa on tanssittu tuhannet tanssit. Vuonna 1948 valmistuneen talon arvoa nostaa sen harvinaisuus, sillä Vantaalla ei ole säilynyt montaakaan työväentaloa. Talossa toimii omakotialueelle harvinainen elokuvateatteri, Rekolan Kino, joka aloitti toimintansa jo vuonna 1950. Risteyksen tuntumassa on pari elintarvikekauppaa, posti, pizzeria sekä ravintola. Löytyypä sieltä myös pullapuoti, parturi ja kukkakauppa. Rinteeseen on rakennettu uljas, punatiilinen kirkko. Alueen partiolaisilla on myös kaupunginosassa oma majansa.
Rekolalaisten on helppo virkistäytyä ulkosalla ja nauttia luonnosta. Omat tontit ovat kesäisin keitaita ja kaupunginosan laidoilta aukeavat laajat metsä- ja peltomaat. Alueen kylähengestä kertoo Keravanjoen rannassa yhteismaalla sijaitseva uimaranta, joka on vilkas virkistys- ja kohtaamispaikka.