Päiväkumpu sijaitsee Lahdenväylän varrella, sen länsipuolella. Etelässä aluetta rajaavat Koivukylänväylä ja Hakkilan kaupunginosa, lännessä Keravanjoki. Pohjoisessa Päiväkummulla on yhteistä rajapintaa Sipoon kanssa. Päiväkummun pientaloaluetta alettiin rakentamaan heti sotien jälkeen ja omakotialue laajeni etenkin 1970-luvulla.
Tähän lienee vaikuttanut Lahden moottoritien valmistuminen vuonna 1973, mikä paransi yhteyksiä pääkaupunkiin. 1980-luvun loppupuolella väestönkasvu kiihtyi uudelleen, kun uusia pienkerros- ja rivitaloja alettiin nopeasti rakentamaan kaupungin omistamille maille Päiväkummun itä- ja eteläosiin. Näiden alueiden rakentaminen on jatkunut kiihkeänä vielä 1990- ja 2000-lukujen puolella, jolloin on valmistunut puolet alueen nykyisestä asuntokannasta. Samoille alueille on noussut myös toinen toistaan komeampia ”asumisen unelmia”, omakotitaloja kaupungin luovuttamille tonteille.
Rakentaminen sai myös uusia piirteitä, kun alueelle valmistui vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Nykyisin Päiväkummussa on suhteellisesti enemmän kaupungin omistamia vuokra-asuntoja kuin Vantaalla keskimäärin. Päiväkummun omakotialue on rakennettu kumpuilevalle moreenikentälle. Talot sijaitsevat harvassa metsäisten mäennyppylöiden rinteillä. Alueella on yhtenäinen ilme, vaikka alueen rakennuskanta on eri-ikäistä. Uusin asuntoalue kaupunginosan eteläreunassa rakentuu pelloille vanhaa aluetta tiiviimpänä.
Tämän reilun 3 700 asukkaan kaupunginosan väkiluku kaksinkertaistui 1990-luvulla. Päiväkumpu on ollut erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Väestöstä lähes kolmannes on alle 16-vuotiaita ja perheiden keskikoko on Vantaan suurimpia. Suuret perheet tarvitsevat luonnollisesti suuria asuntoja ja yli puolissa alueen asunnoista on viisi huonetta tai enemmän. Päiväkummun asukkaiden keskitulot ovat Korso-Koivukylän palvelualueen korkeimmat. Työpaikkoja vuonna 2001 oli alueella reilu 300, joista kolmannes oli jalostuksen piiriin kuuluvia.
Päiväkummussa on lapsia varten alakoulu ja pienemmille päiväkoti. Koulun yhteydessä toimii myös neuvola. Kaupunginosassa on päivittäistavarakauppa. Päiväkumpulaisten yhteistoiminnan keskuksena toimii iltaisin seurakuntatalo. Suurin työnantaja kunnallisten palvelujen jälkeen on palvelukoti Vantaan Kerttuli, joka on tarkoitettu vammaisten henkilöiden lyhyt- ja pitkäaikaiseen asumiseen. Lisäksi asutuksen lomassa on joukko pieniä yrityksiä. Väljät tilat antavat hyvät mahdollisuudet erilaiseen pienyrittämiseen.
Päiväkummun asuinaluetta ympäröivät viheralueet kaikissa ilmansuunnissa. Lisäksi asuntoalueen monet rakentamattomat tontit toimivat usein leikki- ja ulkoilupaikkoina. Etelässä asuinalue rajoittuu Keravanjoen laaksoon, vanhan Rekolankylän viljelyaukeaan, joten viheralueiden monipuolisuudesta ei ole puutetta. Viljelyaukean reunalla on säilynyt muutamia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita vanhoja sukutiloja, kuten vuosisadan alkuajoilta peräisin olevat Storpetas ja Kaunisto.
Storpetaksen tilan läheisyydessä eteläisessä Päiväkummussa on useita tärkeitä luontokohteita. Metsäarvot ovat moninaiset. Alueella on tehty metsän hakkuita, mutta siellä on myös vanhaa metsää. Tällaisessa ympäristössä viihtyy lehtopöllö. Lahdenväylän kupeessa on kasvistollinen pienkohde, rehevä pähkinäpensaikko. Pähkinäpensaan lisäksi seudulla voi nähdä sinivuokkoja sekä kevätlinnunherneitä. Löytyypä eteläosista myös useita kallioperän pienkohteita. Pohjoisessa Matarin rajalla, Keravanjoen tuntumassa, on kasvistollisesti arvokas alue. Matarinkosken tuoreet ja kosteat lehdot antavat hyvät kasvuolot lehtotähtimölle, nokkosvieraalle, suokeltolle, mukulaleinikille ja karhunköynnökselle.