Mikkolan kaupunginosaa rajaa pohjoisessa Kulomäentie, idässä Lahdenväylä, etelässä Sipoo ja lännessä Matarin pientaloalue. Mikkola on pinta-alaltaan Vantaan toiseksi pienin kaupunginosa, mutta asukasmäärältään se on keskikokoinen. Maisemallisesti Mikkola sijoittuu Jokivarren ja Rekolan murroslaaksojen väliin jäävälle ns. Metsolan selänneryhmän alueelle. Loivapiirteisten mäkien laet ovat paljastunutta kalliota, rinteet moreenia ja painanteiden pohjat savea. Vielä nykyisinkin alkuperäinen havumetsä on nähtävissä korttelirakenteen sisällä.

Mikkolasta on löydetty kolme kivistä ladottua hautaröykkiötä, jotka mahdollisesti ovat peräisin esiroomalaiselta rautakaudelta noin 500 eKr. Nämä muinaishaudat ovat nykyisin suojeltuja. Maarukan alueelta on puolestaan löydetty merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, jonka on arveltu olevan pyyntiväestön kausiasuinpaikka lähellä rantaa. Tuolloin merenpinta oli nykyistä ylempänä. Alueen nimistöhistoria on mielenkiintoinen. Nimet juontavat juurensa rakennuskaavasta 1950- ja 1960-lukujen taitteesta, jolloin kuulentojen kunniaksi nimistön teemaksi valikoituivat planeetat. Niinpä Mikkolasta löytyvät Venuksentie, Marsinkuja kuin Saturnuksenrinnekin.

Mikkola muodostaa oman irrallisen, metsiin rajautuvan, kokonaisuuden verrattuna naapurikaupunginosien pientaloalueisiin. Ytimenä on melko väljästi rakennettu kerrostaloalue. Alue kuului Vantaan aluerakentamiskohteisiin ja sen valmistuminen ajoittui vuosille 1969-1974. Mikkolan talot ovat etupäässä kolme- tai neljäkerroksisia lamellitaloja. Joukossa on myös muutama hieman korkeampi tornitalo. Talot ovat vaaleaksi sävytettyjä ja niiden keskellä on rauhallisia pihapiirejä. Metsään rakennetulla alueella on säilynyt alkuperäistä puustoa, joten pihat ovat alusta lähtien olleet varjoisia ja puistomaisia.

Vanhan Mikkolan kaakkoispuolelle on 2000-luvulla noussut uusi Maarukan asuinalue, jonka rakentaminen on osittain vielä kesken. Vuoden 2003 loppupuolella kuusi asuinkerrostalotonttia odotti rakentajaansa. Maarukan asuinalue muodostuu lähinnä kolmi- tai viisikerroksisista kerrostaloista, joiden väliin on sijoitettu pieniä viherkaistaleita lasten leikkipaikkoineen. Mielekkään poikkeuksen katukuvaan tuovat pulpettikattoiset, kaksikerroksiset rivitalot yhdessä Maarukan päiväkodin kanssa.

Mikkolan väestönkehitys on ollut ailahtelevaa. 1980-luvun puoliväliin saakka asukasluku kasvoi, jonka jälkeen väestö alkoi vähetä. 2000-luvulla Mikkola on jälleen saanut uusia asukkaita lähinnä Maarukan alueen rakentamisen myötä. Mikkolassa asuu keskimääräistä enemmän yksin asuvia ja yksinhuoltajaperheitä. Ruotsinkielisten osuus on vain prosentin luokkaa, mutta ulkomaalaistaustaisten osuus on Vantaan suurin (13 %). Koulutustaso on keskimääräistä heikompi. Mikkolassa on yli 400 työpaikkaa, josta palvelualan työpaikkojen osuus on reilu puolet. Mikkolan tulotaso on Vantaan alhaisimpia ja  työttömyysaste korkeimpia. Tähän lienee osittain on vaikuttanut ulkomaalaistaustaisten suuri määrä. Ulkomaalaisilla on yleensä vaikeuksia työllistyä, etenkin korkeampipalkkaisiin töihin.

Työpaikkoja on kerrostaloalueella sekä pienellä Mikkolan teollisuusalueella Lahdenväylän tuntumassa. Teollisuusalueen parikymmentä peltihallia muodostavat hauskan värikokonaisuuden, kun toisella puolella katua on keltaisia ja toisella puolella sinisiä halleja. Oman lisänsä antavat puna- ja valkopeltinen yksittäistapaus. Teollisuusalueen yritykset vaihtelevat muutamasta hengestä useita kymmeniä henkiä työllistäviin yrityksiin. Joukkoon mahtuu metalli- ja rakennusalan firmoja sekä koneiden ja laitteiden valmistukseen ja sähkönasennukseen erikoistuneita yrityksiä. Onpa joukossa rautakauppakin.

Mikkola pystyy suhteellisen suuren väestömäärän ansiosta ylläpitämään joukon palveluja. Mikkolassa on iso 750 oppilaan yhtenäiskoulu ja palveluvarustukseen kuuluvat myös neuvola, useita päiväkoteja sekä posti. Pienehkössä ostoskeskuksessa on kaksi elintarvikekauppaa, pankkiautomaatti, parturi-kampaamo, kioski ja keskiolutbaari. Lisäksi ostoskeskuksen yhteydessä on seurakuntakoti sekä nuorisotila ’Lentävä Lautanen’, joka pitää sisällään internet-kahvilan ja kerhotilan. Aikaisemmin tiloissa toimi myös lasten ja nuorten kirjasto. Kirjasto sijaitsee nykyisin Mikkolan yhtenäiskoulun Lyyran tiloissa.  Mikkolan ostoskeskus ja seurakuntatalo ovat myös arkkitehtuurisesti arvokkaita, sillä ne on arvioitu modernin rakennuskulttuurin suojeltaviksi kohteiksi.

Mikkolan kerrostaloaluetta ympäröivät idässä ja etelässä puistot, jotka oikeammin ovat rakentamatonta luonnonmetsää. Keravanjokivarren luonnonsuojelualue on luonnollinen jatke Maarukanpuistolle, kun taas lännen virkistysalueet liittyvät kiinteästi Tervahaudanmetsän ja Matarin täyttömäen maisemiin. Teollisuusalueen ja Lahdenväylän välinen metsikkö soveltuu paremmin näkö- ja meluesteeksi kuin ulkoiluun. Maarukan uutukaisten asuntojen vieressä, vanhojen viljapeltojen paikalla, on nykyisin hyvin hoidettuja viljelypalstoja.