Matarin kaupunginosa sijaitsee pääradan varrella, keskellä Korso-Koivukylän palvelualuetta. Vaikka Matarissa ei omaa juna-asemaa olekaan, niin sekä Korson että Rekolan asemat ovat lyhyen matkan päässä. Matarin lähellä sijaitsevalta Asolanväylältä pääsee kätevästi etelään ja Kulomäentieltä Lahden- ja Tuusulanväylille, joten alueen kulkuyhteyksiä voidaan pitää hyvinä.
Alue on pikkupiirteisesti kumpuilevaa moreeniselännettä. Kaupunginosan erottaa etelässä Rekolan vanhasta omakotialueesta kapea viljelty savikkolaakso. Alueen keskellä laakso työntyy kiilana moreeniselänteen keskelle. Korkeahko selänne on vedenjakaja-aluetta Rekolanojan ja kaupunginosaa kaakossa rajaavan Keravanjoen välillä. Matarin alunperin metsäisten maiden asuttaminen kytkeytyy pääradan rakentamiseen. Vanhimmat alueen taloista sijaitsevat suurilla tonteilla lähellä rataa. Nykyisin
Matarissa on kaksi erillistä laakson erottamaa pientaloaluetta. Seutua on rakennettu hiljalleen 1920-luvulta lähtien. 1980- ja 1990-luvuilla rakentaminen vilkastui ja etenkin jälkimmäisellä vuosikymmenellä rakennettiin tiiviitä pientaloalueita kaupungin luovuttamille tonteille.
Matarin asuinalueella on edelleen metsäinen ilme. Seudulla aikanaan kasvanut tuore kangasmetsä on jättänyt monelle pihapuiksi järeitä kuusia. Kuusten latvoja korkeammalle nousevat Korson vesitornin neljä sienimäistä rakennelmaa. Tämä on maamerkki, joka näkyy kauas. 1970-luvun lopulta Matarin väkiluku kasvoi vuosi vuodelta aina vuoteen 1999 asti. Sen jälkeen asukasmäärä on vuorovuosina joko laskenut tai noussut, säilyen kuitenkin koko ajan 2 000 asukkaan suuremmalla puolella. Matarissa asuu erityisen paljon kouluikäisiä, kun taas eläkeiässä olevia on vähän, vain viisi prosenttia väestöstä. Perheväestöön kuuluvien osuus on erittäin korkea. Yli puolet perheistä on aviopareja, joilla on lapsia.
Vuonna 2001 alueella oli 273 työpaikkaa, jotka jakaantuivat lähes tasan jalostuksen ja palvelujen toimialoille. Matarissa on yritystoimintaa, joka luonnollisesti on keskittynyt lähelle rataa. Töitä on tarjolla esimerkiksi koneiden ja laitteiden sekä metallituotteiden valmistuksen parissa. Muut työpaikat ovat lähinnä muutaman hengen työllistäviä palvelualan yrityksiä. Lisäksi Matarissa toimii yksi kunnallinen päiväkoti.
Kaupunginosassa on rakentamattomana säilynyt Matarin metsän alue sekä Keravanjoen rantametsikkö. Matarin metsä on paikoin jylhää seutua, missä korkeilla avokallioilla huojuvat suuret männyt. Useat siirtolohkareet komistavat kallioaluetta ja rinteitä. Matarin kohdalla kallio muodostaa maastokynnyksen Keravanjoessa ja joki virtaa kauniina koskena kynnyksen yli. Koski ja ympäröivien rantakallioiden metsät ovat säilyneet suhteellisen luonnontilaisina ja rantametsikköä on ehdotettu luonnonhoitometsäksi. Kosken yläpuolella jokiuomaa on ruopattu Sipoon Myraksen tulvien vähentämiseksi. Matarinkosken tuoreissa ja kosteissa lehdoissa kasvavat lehtotähtimö, nokkosvieras, suokeltto, mukulaleinikki ja karhunköynnös. Lisäksi alueella voi nähdä lentelevän pikkutikan ja palokärjen. Lintujen tarkkailijoille hyviä apajia on myös lännessä, Rekolanpuron linnustoalueella. Lintukanta on siellä tiheä ja monipuolinen. Havaintoja voi tehdä esimerkiksi palokärjestä, viitakerttusesta ja mustapääkertusta.