Korson kaupunginosaksi kutsutaan laajaa radanvarsitaajamaa, joka on koillisen Vantaan ja Korso-Koivukylän palvelualueen keskusta. Alue rajautuu etelässä Asolan metsiin, idässä päärataan ja lännessä Vierumäen kaupunginosaan. Pohjoisessa rajana on harvaan rakennettu metsämaa.

Nykyisin Korson kaupunginosa on lähes täyteen rakennettu. Lähellä rataa on tiivis matalien kerrostalojen keskusalue. Kerrostaloalueen erottaa omakotialueesta melko syvä ja jyrkkäreunainen Rekolanojan laakso. Omakotialue sijaitsee moreeniselänteellä. Alueen ilme on puistomainen, paikoin jopa metsäinen ja sitä on kuvattu myös viehättäväksi. Kaupunginosaan ei ole annettu kovin tiukkoja rakentamismääräyksiä vapaan rakentamisen ajan loputtuakaan.

Korso kuuluu Vantaan aluerakentamiskohteisiin. Kulomäkeen, vanhan omakotialueen eteläpuolelle rakennettiin 1970-luvulla pieni viihtyisä kerrostaloalue. Vielä 1980-luvulla kaupunginosaan rakennettiin suhteellisen paljon kerrostaloja, mutta 1990-luvulla uudisrakentaminen on keskittynyt lähinnä pientaloihin.

Korson väkiluku on reilun kymmenen vuoden ajan pysynyt 7 000 asukkaan tuntumassa. Korso on väestömäärältään Havukosken jälkeen palvelualueen toiseksi suurin kaupunginosa. Ikärakenne on Korsossa lähestulkoon sama kuin kaupungissa keskimäärin, samoin kuin perheväestön osuus ja perheiden keskikoko. Tulotaso jää hieman alhaisemmaksi kuin Vantaalla yleensä. Vuonna 2001 kaupunginosassa oli yli 1 000 työpaikkaa, mikä on melko vähän alueen työllisten määrään nähden. Työpaikkatarjonta on hyvin palveluvaltaista. Korson aseman tienoilla on aikaisemmin ollut teollisuutta, joka sittemmin on saanut väistyä liikerakennusten tieltä. Tilalle on tullut pieniä yksityisiä ammatinharjoittajia, joilla on toimipisteensä joko keskustassa tai Korsontien varrella.

Korsolaisilla on käytössään monipuoliset palvelut. Keskusta-alueella on useita elintarvikekauppoja. Rekolanojan laakson yläpuolella, komealla paikalla sijaitsee Korson kirkko ja seurakuntakeskus. Lisäksi keskustassa on apteekki, useita ravintoloita ja pari lääkäriasemaa. Kaiken kaikkiaan Korson vähittäiskaupan palvelut ovat moninaiset ja erikoisliikkeitäkin on eläintarvikepuodista luontaistuotekauppaan.

Monitoimikeskus Lumo syntyi korsolaisten yhdistysten nostattaman Nyt on Korson vuoro –kansalaisliikkeen myötävaikutuksella. Talon on suunnitellut arkkitehti Simo Rautamäki ja nimi Lumo valittiin yleisökilpailun tuloksena. Lumon hienoista tiloista löytyvät muun muassa kirjasto, yhteispalvelupiste, musiikki- ja aikuisopisto, kuvataidekoulu, ravintola, kahvila sekä Lumon lukio. Lisäksi Lumossa voidaan pitää mitä erilaisempia tilaisuuksia, kun talon palveluvarustukseen kuuluvat Lumo-sali, liikuntahalli, tanssi- ja painitilat sekä kokoustilat saunoineen.

Ennen Lumoa yksi alueen maamerkeistä oli Korsotalo, joka joutui kuitenkin siirtymään uudisrakentamisen tieltä. Vanha Korsotalo purettiin ja sen paikalle avataan iso elintarvikekauppa ja joukko pienempiä liikkeitä. Uusi Korsotalo sijaitsee Korsontien ja Kotkansiiven risteyksessä, vanhassa Alkon talossa. Nykyisin Korsotalossa on lähinnä järjestöjen tiloja. Korsolaislapsilla on kokovuotinen leikkipuisto, päiväkodit ja koulut lähellä. Myös alueen vanhuksilla on oma palvelupisteensä, Metsonkoti.

Korson halki virtaavan Rekolanojan laaksoon on rakennettu koko kaupungin komein puisto. Puisto on korsolaisten vilkkaasti käyttämä ja ylpeyden aihe. Ojaan on tehty allikoita sorsaparvien uitavaksi. Rannoilla risteilevät koivikkojen varjostamat polut ja pieniltä silloilta voi kulkija katsoa kuvajaistaan vedestä. Puisto on myös seudun liikuntakeskus. Laaksossa on urheilukenttä ja metsikössä kiemurtelee pururata. Kerran kesässä nuoret ja nuorenmieliset musiikinystävät kokoontuvat jammailemaan Ankkalampien ympäristöön, kun urheilukentällä järjestetään suosittu Ankkarock.

Hieman etelämpänä sijaitsee Korsonojan syvä purolaakso, joka on oikea kasviston runsauden kehto. Puron varressa kasvavat niin karhunköynnös, mesiangervo, keltaängelmä ja lehtopalsami kuin luhta- ja rantatädykekin. Lisäksi silmän iloa on tarjolla keskellä Korsoa, Rattaanpyöränmäestä aina Mustanojanlaaksoon asti. Tämän purokäytävän rinteillä esiintyy tuoretta ja kosteaa lehtoa moninaisine kasveineen.