Koivukylän kaupunginosa sijaitsee pääradan länsipuolella Havukoskea vastapäätä. Alueen itälaidalla virtaa Rekolanoja, jota reunustaa savikkoinen laakso. Pohjoisesta alueelle työntyy hiekkainen selänne, osa laajaa reunamuodostumaa.
Koivukylän pohjois- ja länsiosissa on laajoja alueita, jotka ovat täysin asumattomia. Asutus on keskittynyt pääasiassa omakotialueelle, jota on rakennettu hiljalleen koko viime vuosisadan ajan. Eri vuosikymmenten tyylisuunnat näkyvät rakennuskannassa, mutta hoidetut pihat ja hyväkuntoiset talot antavat alueelle yhtenäisen ilmeen. Pientaloalue sijaitsee nimensä mukaan vanhassa koivikossa. Valkokylkiset puut komistavat monen talon pihaa. Tällainen koivikko on harvinainen Vantaalla. Liekö saanut alkunsa kaskeamisesta vai olisiko vanhaa hakamaata?
1980-luvulla valmistui yli puolet Koivukylän nykyisistä asunnoista. Tuotannossa keskityttiin kerrostaloihin, kun aiemmin alueella oli ainoastaan pientaloja. Lähelle rataa nousi korkeiden kerrostalojen ryhmä, joka liittyy radan toisella puolella sijaitsevaan Havukosken kerrostaloalueeseen. Uuden alueen rakentuminen on tuonut Koivukylään runsaasti uusia asukkaita. Vuonna 2003 alueella asui 2 100 henkeä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana alueelle on muuttanut etenkin yksin asuvia. Tämä näkyy sekä yksin asuvien määrän kasvuna että perheväestöön kuuluvien osuuden selvänä laskuna.
Työpaikkatarjonta alueella on melko vähäistä. Suurin työllistäjä on Sosiaalialan oppilaitos sekä muut alueen julkiset palvelut, kuten päiväkodit. Yrityksistä alueen suurimpia työnantajia ovat elintarvikeliike sekä vajaat kymmenen henkeä työllistävä maatalouden alan yritys, Sjöbergin puutarhan kasvihuone. Valtaosa koivukyläläisistä käy töissä oman palvelualueensa ulkopuolella.
Koivukylä on vilkasta läpikulkualuetta, sillä kerrostaloalueen halkaisevan Asolanväylän kautta kulkee maantieliikenne etelästä Korsoon. Koivukyläläisillä on kuitenkin muutaman minuutin kävelymatkan päässä laajat ulkoilumaastot. Pohjoisessa alkavat Kylmäojan metsäalueet. Koivukylän puolella on melko laaja, luonnontilaisena säilynyt karu suo, joka koostuu isovarpu-, neva- ja tupasvillarämeestä. Suota ympäröi kapea korpireunus.
Lännessä on puolestaan alue, jonka tekee merkittäväksi elinympäristöksi luonnontilainen puusto, lahopuut ja lehtokasvillisuus. Simonsillan korpi ulottuu myös Koivukylän alueelle. Tämän ruohoisen kangas- ja saniaiskorven puusto on vanhaa harvennettua kuusikkoa, jonka suojissa elelee muun muassa lehtopöllö ja näätä.
Etelässä aukeaa vanha kulttuurihistoriallisesti merkittävä Rekolanojan laakso. Vaihtelevuutta maisemaan antaa Rekolanoja, joka kulkee vehreänä juovana liki kerrostaloaluetta. Tosin rakentaminen on jo ehtinyt muuttaa ojan luonnontilaisuutta.