Havukosken kaupunginosan pohjoispuoli on tehokkaasti rakennettu kerrostaloalue. Alue tunnetaan laajalti Koivukylän lähiönä. Kaupunginosa rajautuu idässä Keravanjokeen ja etelässä Rekolanojaan. Lännessä seutu sivuaa päärataa ja pohjoisessa Rekolan omakotialuetta. Havukosken alueella sijaitsee vanha Rekolan (Hanabölen) kylä. Kylän paikka on kerrostaloalueen reunalla kohdassa, jossa Keravanjoen ja Rekolanojan laaja peltoaukea vaihtuu pohjoisesta työntyväksi hiekka- ja moreeniselänteeksi.

Vanhimmat merkinnät Rekolan kylästä ovat 1400-luvulta. Vaurasta kyläyhteisöä palveli rannalla parhaina aikoina sekä mylly että saha. Hanabölen saha- ja myllyrakennukset ovat kadonneet, sen sijaan vanha kyläkumpu rakennuksineen on säilynyt suhteellisen muuttumattomana. Maalaiskylän tunnelman voi kulkija parhaiten saavuttaa lähestymällä aluetta etelästä vanhaa Keravanjokea myötäilevää Ohratietä pitkin. Lehtevä kyläkumpu erottuu kauas.

Kylän vanhoista rakennuksista ensimmäisenä tulee vastaan Lillpetas, jonka päärakennus on mahdollisesti jo 1780-luvulta. Pohjoisempana ovat myös 1780-luvulla rakennetut Gustafsberg ja Stors. Aikanaan kylässä on ollut varsin vilkasta elämää. Seudulla on ollut kaksi sotilastorppaa ja useita mäkitupia, joiden asukkaat työskentelivät sahalla.

Vaikka Rekolan kylässä elämä on hiljentynyt, ei samaa voida sanoa pohjoisemmaksi rakennetusta Havukosken kerrostaloalueesta. 1970-luvulla alueelle rakennettiin tuhansia asuntoja. Sen jälkeen valmistuneiden asuntojen määrä voidaan laskea sadoissa. Paikoin korkeat tornitalot ulottavat siniset, keltaiset ja valkoiset kylkensä yli kymmenen kerroksen korkeuteen. Välissä on matalampia kolmi-nelikerroksisia taloja.

Asunnot ovat pääosin melko pieniä, mutta se on ymmärrettävää, kun asuntokunnistakin puolet on yhden hengen asuttamia. Vuosien saatossa yksin asuvien osuus on kovasti kasvanut ja monihenkisten perheiden laskenut. Alueen väestöhistoria on mielenkiintoinen. Vuonna 1971 alueella asui vain vajaat sata henkeä, kun yhdeksän vuotta myöhemmin vuonna 1980 asukkaita oli peräti 10 530! Tästä huippulukemasta on asukasluku laskenut parilla tuhannella, mutta silti Havukoski on tänäkin päivänä yksi Vantaan väestörikkaimmista kaupunginosista.

Havukoskelaiset ansaitsevat vähemmän kuin Korso- Koivukylän asukkaat keskimäärin. Reilusta 1 100 työpaikasta 85 prosenttia oli palvelualoilla. Palveluita Havukoskella tarvitaankin suuren väestömäärän vuoksi. Havukoskella on vilkkain elämä keskittynyt lähelle rataa ja asemaa. Koivutorin ostoskeskuksessa on elintarvikekauppa, posti sekä yhdistetty nuorisotila, kirjasto ja yhteispalvelupiste. Aseman tuntumassa on myös vanhusten asuintalo Koivutori. Lisäksi Havukoskella on useita päiväkoteja ja kouluja sekä joukko muita julkisen hallinnon palvelupisteitä, kuten vammaisten opetus- ja toimintakeskus, käsityöasema ja terveydenhuolto-oppilaitos.

Virkistäytymisen ja ulkoilun kannalta tärkeimpiä alueita ovat kulttuurihistoriallisesti merkittävä vanha kylä ympäristöineen ja Keravanjokivarsi. Jokivarren maiseman huippukohdan muodostaa rannalla sijaitseva Havukosken tila, jonka nykyinen päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta. Jokivartta ympäröivät pellot ovat edelleen viljeltyjä ja vastakohtana tiiviisti rakennetulle kerrostaloalueelle ne ovat oiva paikka vapaa-ajanviettoon.

Havukosken eteläosassa kiemurteleva Rekolanoja on kasvistollisesti arvokas ja merkittävä elinympäristö. Laajojen puronvarsilehtojen ja tuoreiden lehtorinteiden puusto on luonnonmukaista ja varovaisin hakkuin väljennettyä. Puulajistossa vallitsevina ovat harmaaleppä, tuomi, haapa ja raita.

Vantaan Koivukylä-Havukoski on Suomen tunnetuimpia lähiöitä ja erityisen ajankohtainen se oli 1990-luvun lopulla. Lähiö kuului Vantaan asuinalueiden kehityshankkeisiin ja se sai myös EU-tukea näille ponnistuksilleen. Vantaan Urban-projekti paremman asuinympäristön kehittämiseksi sai aikaan kiinteistöjen ja ympäristön peruskorjauksia sekä erilaisia sosiaalisia ja kulttuurisia toimia.