Asola kuuluu pääradanvarren taajamiin. Se sijaitsee Rekolaa vastapäätä, Koivukylän pohjoispuolella. Asolan maisemaa leimaavat Ruskeasannan reunamuodostuma ja siihen liittyvät moreenikumpareet. Itäreunassa on Rekolan kapea ja syvä savikkolaakso, lännessä Kylmäojanlaakso.
Asola oli ennen alueen rakentamista Rekolan takametsää. Seutu kuului Anders Reckhalsin ja eräiden muiden vuonna 1401 seurakunnille lahjoittamille yhden veromarkan suuruisiin maihin. Lahjan ehtona oli vuotuisen esirukouksen pito antajan sielun autuuden varmistamiseksi. Kirkolle maa kelpasi, sen sijaan uskonpuhdistuksen jälkeen, oikeuden suosiollisella avulla, lopetettiin messujen pito. Kerrotaan, että kreikkalaiskatoliset messuaisivat edelleen alkuperäisen lupauksensa mukaan. Asolan omakotialue on syntynyt pian sotien jälkeen, jolloin alue palstoitettiin rintamamiestonteiksi. Alueen rakennukset ovat tyypillisiä jälleenrakennuskauden taloja, itse suunniteltuja ja usein myös itse rakennettuja puolitoistakerroksisia ja harjakattoisia.
Vanhan Asolan rakentaminen hiljeni 1950-luvun jälkeen pariksi vuosikymmeneksi. Metsien ja peltojen ympäröimä Asola sai pitkään elellä omaa rauhallista elämäänsä. Rakentaminen vilkastui 1990-luvulla, johon suuri vaikutus oli uudella yhteydellä Korsosta etelään eli Asolanväylän valmistumisella. Asolanväylän varrelle on noussut runsaasti uusia asuinalueita. Rekolanmäen kerros- ja rivitaloalue sekä Asolanväylän varren kerrostaloalue kasvattivat väestömäärää. Alueen rakentaminen jatkuu edelleen.
Asolassa on enemmän kerros- kuin pientaloja ja asunnot ovat pienempiä kuin Korso-Koivukylän palvelualueella keskimäärin. Asuntojen hallintasuhteet ovat alueella hyvin erilaiset kuin monissa muissa kaupunginosissa. Noin kaksi kolmasosaa asuntokannasta on vuokra-asuntoja ja myös asumisoikeusasuntoja on runsaasti. Kun mennään ajassa taaksepäin aina vuoteen 1990 asti, asui Asolassa 531 henkeä. Kovasti ovat ajat tuosta muuttuneet, sillä vuonna 2002 Asola sai uusia asukkaita entisen asukasluvun verran eli 531 henkeä. Alueen asukasluku on kuusinkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa, ollen vuoden 2003 alussa 3 296.
Väestön rakenteessa erottuu etenkin pienten lasten suuri määrä. Alle kouluikäisten osuus on Asolassa suurempi kuin missään muualla Vantaalla. Lisäksi ulkomaalaistaustaisia on paljon, noin joka kymmenes asukas. Asolan työttömyysaste on korkea. Alueen työpaikat ovat lisääntyneet siinä missä asukkaatkin. Vuonna 2001 Asolassa oli lähes 1 600 työpaikkaa. Suurin työllistäjä on Asolantien varressa sijaitseva Peijas–Rekolan-sairaala, jonka yhteydessä toimii Rekolan terveysasema, Vantaan kaupungin väestönsuojelunjohtokeskus ja Vantaan kriisikeskus.
Merkittäviä julkisia palveluita on keskittynyt myös muualle kaupunginosaan. Sairaalan läheisyydessä sijaitsevan Rekolan tilan päärakennuksessa toimii nykyisin Punaisen ristin nuorten turvakoti. Kartanon maille on myös noussut vantaalaisten ylpeydenaihe, Palvelukeskus Foibe. Diakoniasäätiön palvelukeskus on pääasiassa eläkeläisille tarkoitettu asunto-, palvelu- ja toimintakeskus. Foiben asunnot ovat nimekkäiden arkkitehtien Mikko Heikkisen ja Markku Komosen suunnittelemia ja ne valmistuivat vuonna 1994. Kauniit ja toimivat asuintalot ovat käymisen arvoisia jo niiden arkkitehtuurinkin vuoksi ja vierailijat ovatkin Foibessa yleisiä. Parin päiväkodin lisäksi muita palveluita Asolassa on vähän. Alueen asukkailla on kuitenkin lähistöllä, vain muutaman sadan metrin päässä, käytössään Koivukylän, Havukosken ja Rekolan palvelut.
Asuinaluetta ympäröivät metsäalueet ovat myös olleet muutosten vyöhykettä Asolassa. Metsissä on tehty laajoja hakkuita ja Kulomäen kylkeen on noussut täyttömäki. Laajat metsäalueet sammaloituneine korpikuusikkoineen ja rehevine sekametsineen ovat säästyneet suurilta mullistuksilta. Metsät ovat osa suunniteltua Kylmäojan ulkoilupuistoa. Koiraihmiset ovat jo löytäneet ulkoilualueen. Lisäksi heille on myös muita palveluita: aivan Asolan luoteisnurkkaan on perustettu laaja koirankoulutusrata, joka on päivittäin vilkkaassa käytössä.
Kylmäojankorvessa ja sekametsissä asustaa monipuolinen linnusto, esimerkiksi kana- ja varpushaukkoja. Näiden kupeessa sijaitsee Ilolan hoidettu perhosniitty, jonka linjalaskennoissa vuosina 2000-2001 on tavattu 40 päiväperhoslajia, joiden joukossa rauhoitettu kirjoverkkoperhonen sekä erittäin runsaasti niittoyökkösiä. Koillisnurkassa mutkittelevassa Rekolanojassa esiintyy laajoja puronvarsilehtoja ja tuoreita lehtorinteitä. Arvokkaan linnuston lisäksi koko aluetta pidetään erittäin merkittävänä elinympäristönä.