ELMON YSTÄVÄT                                      Peruskirja

Me allekirjoittaneet olemme päättäneet perustaa tänään Snellmanin päivänä, suomalaisuuden päivänä, Juhani Peltosen syntymäpäivänä Elmon ystävät –nimisen rekisteröimättömän yhdistyksen, jonka idea on noussut sosiaalisesta ja kulttuurisesta tarpeesta: keskeisellä sijalla on kirjailija Juhani Peltonen (1941-1998) ja hänen kirjallinen tuotantonsa – ennen kaikkea siltä ajalta, jolloin hän asui Korsossa Villa Orrelassa. Kulttikirjailijaksi Peltonen kohosi varsinkin Elmo-romaanillaan (1978), jonka hän vielä ehti kirjoittaa Korsossa, ennen kuin joutui lähtemään Orrelan hävityksen alta maanpakoon. Korsossa Peltonen asui kaksi kolmasosaa elämästään.

Yhdistyksen nimi viittaa paitsi mainittuun kaunokirjalliseen tuotteeseen myös teos- ja asiaperheeseen; yhdistyksen tarkoituksena on tuoda esiin myös muuta vantaalaista ja uusmaalaista – kuten Keravaan, Tuusulaan, Nurmijärvelle, Järvenpäähän, Sipooseen ja Porvooseen – liittyvää merkittävää kirjallisuutta, taidetta ja korkeatasoista kulttuuri- ja hengenelämää. Toimintaa ja tilaisuuksia järjestetään tarvittaessa, varojen niin salliessa ja otollisen tilaisuuden tullen; käytännön järjestelyistä sovitaan perustamiskokouksen yhteydessä.    

Korson Lumossa

Snellmanin päivänä, suomalaisuuden päivänä,

Juhani Peltosen syntymäpäivänä 12.5.2005

Kari Saviniemi, kirjailija                              Pentti Kaskipuro, professori

Heikki Kannisto, dosentti                           Jukka Salminen, aluekirjastonjohtaja

SITAATTEJA                                         Koonnut Kari Saviniemi

”Hätkähdin päivänvaloa Snellmanina 1941. Kiipeilin sittemmin puissa, lauoin omatekoista tussaria, viihdyin pajukkoon rakentamassani majassa. Kävin kouluja, neljä kesälomaa palvelin rahtilaivoissa, ylioppilaslakki peitti etu- ja takaraivoni keväällä 1961. Asun Korsossa Huvila ’Orrelassa’, jonka on rakennuttanut maalarimestari A. Orrela 1905 entisen synagoogan puumateriaalista. Opiskelen Helsingin Yliopistossa jokseenkin vertauskuvallisesti muutamia kaunotieteitä. Olen runoillani ja novelleillani menestynyt erinäisissä kirjoituskilpailuissa. Runokokoelmani IHMISIÄT ilmestyi 1964; kuunnelmani SURUNAPIT on hyväksytty radion ohjelmistoon; novellikokoelmani VEDENALAINEN MELODIA julkeaa 1965.”

(Juhani Peltonen esittelyssään Ryhmä 65 –antologiassa.)

”Olen ikäni asunut Korsossa, joka on kuulunut milloin Tuusulaan, milloin Keravaan ja nyt Vantaaseen, kaupunkiimme. Ja kaipaan väritehtaan tuoksua, vanhaa asemarakennusta, postinhakumatkaa, junien ääniä, muutamia kauppoja joissa asioin, tiettyjä kauniita taloja enimmäkseen tyylittömien rakennusten joukosta, työväentalon lepikoitunutta kenttää jolla vuosikaudet sitten oli luistinrata, isän vaalimaa puutarhaa, ja kaikkia ihmisiä, joista jokainen etäisyyksien takaa saa pakahduttavasti rakkaan hahmon.”

(Juhani Peltonen vuonna 1976 teoksessa Vantaa , kuvat Seppo Saves.)

”Minulla on sellainen tunne, ettei Uudellamaalla voi syntyä tiukasti paikkaan kiinnittyvää kirjallisuutta kuten vaikkapa Kainuussa tai Andalusiassa. Minun Uusimaani on yhä edelleen entinen Korso – nykyinen on jotakin aivan kauhistuttavaa, entinen Kerava, missä kulutin koulunpenkkejä 10 vuotta, Sipoo, jonka metsiin me pakenimme, kun kaivurit ja puskutraktorit ilmestyivät Korson maille ja mannuille; minulle rakas kaupunki on ikuisesti ollut Porvoo; isäni puolelta on sukumme Pornaisista ja Pukkilasta jostakin; yhäti nuo seudut luokitellaan kehitysalueiksi.”

(Juhani Peltonen esitelmässään Mitä on olla uusmaalainen kirjailija tänään Hanasaaren kirjallisuusseminaarissa vuonna 1982.)